lauantai 9. huhtikuuta 2022

Vitskut


 Aika rauhallisen näköinen Otso. Varmaan hyvin kyllästetty, en tässä tapauksessa osa sanoa mistä syystä. En ole Biologi. Kaveri kyllä näyttää siltä että unelmoi jo seuraavasta saaliksesta. Jääkarhut joutuvat ihan tosissaan etsiä ravintonsa, ehkä he saavat metsästysleikeistä tarvitut fiksit.

Meidän addiktien ilmeet muuttuvat aina kun kama alkaa paukkua. Huhu, se siitä. 

Kun annostellaan aineet, varsinkin suoneensisäistä käyttöä ajatteleen, ollaan leikkimässä omaan hengen kanssa. En minäkään ajattellut että mun pumppu saattaa jokaisen pirivedon yhteydessä pysähytä. En käyttäessään. En kertaakaan. Joku vanhempi veturi saattoi ottaa asian puheeksi.

Mitä hittoa sä mua neuvot?  

Kerran, olin lähes ihastunut heroiiniin, petollinen kaunokainen. Olin piikkittänyt noin kymmenen kertaa. Joka kerta tuli paha olo, fyysisesti. Henkinen paska seurasi jälkijunassa. No, olin frendien kanssa lähdössä katsomaan jonkun keikkan. Minä ja Rock, ei se silloin toiminnut jos olin selviinpäin.

Käytin yhden frendin kanssa kylppärissä. Kukaan muu ei saanut tietää että meille oli omat herska boogiet menneillään. En osannut piikkittää. No, frendi oli ihan pokkana laittanut mun piikkiin saman verran ainetta kuin hänen omansa. Hän ampui ensin oma itsensä. Seurasin mukamas hänen vointiinsa. Hän ei sammunnut, eli ei hädänpäivää.

Sitten oli pikku Jullen vuoro. 

Silloin meni noin kymmenen sekuntia että lamput menivät pimeäksi. Muistan että sain roudattu itseäni sänkkyyn. Mutsin äijä oli jännyt kylään, vanha konkkari kun puhutaan herskasta. Olin niin pihalla etten muistaa mitään muuta kuin ajoittaiset vessaan suunnatut reissut. Kaveri oli tullut ajoittain tsekkamaan miten voin. 

" Nukuin " lähes 24 tuntia. Onneksi olin tällä kertaa lomalla. Lähikuolema, ihanaa lomareissu muisto. Tämä sankariteko rupeaa nyt vasta palamaan mieleen. Näitä riitää, jokaisella. Minä haluan jakaa näistä kokemuksista. Miksi? En haluaa että muut toistavat meikäläisen virheet. 

Mun tehtävä ei ole mikään hiivatin pelastusoperatio. Mutta, vähän sinnepäin kuitenkin. Minä olen aika kovan työn tuloksena kuitenkin päässyt siihen pisteeseen jossa en enään tarvitsee päihteitä nauttiakseen musiikista. Kuuntelen tällä hetkellä AC/DC. Toimii......

Ai miksi valitsin kuvan jääkarhusta? Varoituksesksi. Onhan tämän blogin tarkoitus kertoa rintamasta, ja monista eri perspektiivistä. Eli, varokaa mistä te " nautitte ". Luen myös kirjoja. Tämän hetken unilääkkeenä toimivaa romaani kertoa Grönlannin ankarista oloista. 

Brenkku, ja siihen liittyvät draamat. Jääkarhun maksa, stydiä matskua. Yksi nainen, juoppuhullun pahoinpitelemä päätti antaa jäbän maistaa vähän erilaista oma lääkkettä. Äijä kuoli, alunperin patologi oli tullut siihen tulokseen että maksakiroosi oli ollut kuolinsyy. Äijä oli yhtä keltainen kuin banaanit joita jaetaan sairaanhoitajille. Se on eri tarina. 

Tämä mies tykkäsi syödä karhunlihaa, ja raakana. Hänen emäntänsä teki hänelle päivittäin raa´an karhuburgerin, aamupalaksi. Ihan yleistiedoksi vain. Jääkarhun maksa sisältää hengenvaarallisen määrän A- vitamiiniä. Hauska yhdistelmä, A- vitamiini jne.

Hän oli ihan pokkana lisännyt snadin määrän karhunmaksa herran burgeriin, joka aamu. Hakkamiset loppuivat sitten siihen pisteeseen kun naisten hakkajasta tuli tilastomerkki. Näillä mennään, hyvää sunnuntaita kaikille, pysykää kuivalla maalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kapinointia ja kommunikointia

 Herätyksen aika, jopa pienet kasvit ymmärtävät mistä on kyse. Valoa päin, haluako vai ei. Luonto vie, ja voittaa. Kasvit viestittelevät kes...