Hyvää päivää...... tuettu asuminen. Todella ihanaa keksintö, oikeasti. En ole hirviö, mutta tänään olisi kieltämättä tehnyt mieli purra yhden ihmisen toimistotuolin paskaksi. Tämä oli toinen kerta että saman viikon aikana että minulle puhuttiin kuin olisin hämmentynyt idiootti.
Onneksi tämä kyseinen ihminen ei ole kovin tuttu. Aloin miettiä, se ei ole mikään ihme että suuresta osasta hoitokodissa asuvista ihmisistä tulee täysin laitostuneita tapauksia. Kun ihmisille puhutaan, jatkuvalla syötöllä, siihen malliin että heille syntyy tyhmä olo, niin se ei ole mikään ihme että moni toipuva retkahtaa.
En ole vaarassa, mun päätös pysyä putsina on pysyvää, piste. Mutta, jos aiheutetaan huonolla ohjeistuksella ihmiselle joilla on esim. omanarvontunne aika lailla pohjalukemissa ongelmia, niin voi olla melko varma että käy huonosti.
Milloin nämät ns. auttavat ihmiset saavat sen omaan pään mahtumaan että addiktiolla ja tyhmyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa? Turha toive....... todennäköisesti. Kuuntelen juuri biisin missä suositellaan soittamaan enkelille. Hmm, taidan tehdä juuri niin. Omassa sielussani ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti