tiistai 5. heinäkuuta 2022

Kelpaako.....


Täällä Helsingissä me asumme kaupungissa jossa on " vielä" luonnonsuojelualueita. Kävin elämäni ensimmäisen kerran Ruukinkoskella, ja olin taas vaihteeksi enemmän kuin otettu. Ihmettelleen joka päivä mikä hitto siinä on niin haastavaa kun voisi yrittää edes osoittaa vähän kiitollisuutta. 

Minä en voi ymmärtää mitä pelottavaa luonnon kauneudessa on. Onko se niin raakaa että sitä on mahdotonta nielaista ilman että pää hajoa? Ilmeisesti on. Minä en ainakaan jää valittamaan kun tämä aito puhtaus katoa. Meidän aika on vähissä, ja jos tämä tuhoinen itsekeskeisyys ei lopu niin nämät leikit loppuvat aika vitun äkkiin. 

Vitut tosta yhdestä puhtaasta joesta, vitut puhtaasta ilmasta, vitut kaikesta. Minä MYYN mielummin oman sielun luonnolle kuin tälle ylikulutuksen sirkuksen johtajalle. Syökää sitä pullaa niin kauan kuin sitä saa. Painatkaa ihan rauhassa napit kaakkoon, ja nautikaa ostovimmasta. Öitä, ja näkemmiin. 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

katkeruus

 No voi itku, kun ihminen ei voi myöntää omat virheet, ja sitten syyttää muut. Tähän lisättynä se perinteinen kateus niin mun veri alkaa kie...