Epätoivon voitto

 Kun noutaa hyvin suunnitellut esteiden poisto ohjelmat ja polkee vaikka pimeässä oma polkua pitkin, ei tarvitse antaa menneiden tapahtumien haitata.

Alku raittiuden epätoivo ja epävarmuus ovat pakollisia toipumisvaiheita. Heistä pääsee helpoiten ylitse kun puhua huolistaan täysin suoraan.

Tämän takia se verkostoituminen muiden toipuvien kanssa on ihan suoraan sanottuna elintärkeää. Pahinta mitä voi itselleen tehdä on jäädä oman laatikon vangiksi.

Jos ei ole ollenkaan kartalla omasta tunnemylleryksestä, täytyy oikeasti pyytää viisailta tukea, ilman mitään epäilystä.

Se oikeasti helpottaa lähes heti ensimmäisen purkauksen jälkeen, siihen täytyy uskoa. Siinä prosessissa ei ole kuuntelijan luottamuksesta kyse, se on ihan oman pään paska läppää että ei kykene mihinkään.

Jos joku ihana ihminen jaksaa kuunnella, älkää aliarvoikaa sitä vilpitöntä auttamisen halu. Se on oikeasti aika saakelin harvinainen herkku kun törmää hyvään ja turvalliseen tyypin.

Jokainen kantaa omat huolensa, mutta älkää kantakaa niitä hiljaisuudessa. Se on auttajille myös erittäin kuormittavaa kun joutuu vetää potilaan ongelmia nenästä.

Ilman skarpaamista toipumisesta ei tule mitään.

Rehellisyys on aina oikeaa toimintatapa.