Kapinan muotoja on monia, jokainen addikti käy jopa tietämättä oman sisällissodan läpi. Tämä toipuminen on rankka taistelu aidon elämänhalun syntymisestä.
Omien rajojen asetellu ja muiden rajojen kunnioittaminen on ehkä suurin osa mahdollisista kompastuskiveistä.
Minä olen osa-aikainen oman tahdon luovuttaja, minun oma osa minusta on minun. Jokaisella on myös aitoja omia haluja, ja minkä helvetin takia niistä pitäisi luopua kokonaan?
Haluja voi oppia suunnata oikeisiin kohteisiin, ja se on kertakaikkiaan ihanaa tunne kun halut vastaavat myös omat ja läheisten tarpeet.
Tämä periaate on yksi empaattisen vallankumouksen peruspilareista. Toipuminen on tosi haastavaa jos ei kokea empatia ja jopa lohtua.
Lämminhenkinen yhteisö on sisäisen turvallisuuden kannalta elintärkeää toipuville addikteille.
Kapinasta vähän lisää. Haluan taistella epäoikeudenmukaisuutta ja väärinkäytettyä auktoriteetti vastaan.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti