Hellurei! Se veteen piirretty viiva. Sitä on joskus mahdotonta hahmottaa, varsinkin kun saa katsoa sitä veden alla puolelta. Mikä ihmeen käärme siellä ui? Käärmeet haukeuttuvat yleensä lämpimistä koloista suojaansa.
Tarpeeksi eläimistä. Minä ja rock bottom. Itseasiassa olen lapsuudesta lähtien uinut pohjaa pitkin. Minun viiva näytti ainoastaan yhteen suuntaan, alaspäin.
Ajoittain pääsin pintakosketuksen makuun, mutta hukkuminen oli kaikista turvallisin vaihtoehto. Elin mutalätäkön kylvyssä ja tunsin itseni kotoisalta.
Tuska addiktion ns. Roippeet, he kutsuvat meikäläistä kylään kun heille sopii. Se on vähän toisenlaista touhua kuin se kuluisaa köyden veto pahiksen kanssa.
Se repii ilon säästöt sydämestäni. Kumma kyllä, tilinpäätöstä en suostu tässä tapauksessa allekirjoittaa. Minun sisäinen kylä on meikäläisen rajattu alue.
Nykyinen viiva on vedetty pohjaveden päälle, ja se näyttää olevan ajoittain suora aaltojen roiskiessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti