Huomenta tältä Kalasataman päihde-polilta. Puolen tunnin kuluttua alkaa se ns. viimeinen leikkaus, eli loppupaltsu tämän hetkisen päihdetyön tekijän kanssa.
Tulin neljänteen kerrokseen ja vastaanotto hissin edustalla oli kaikkea muuta kuin toivoa herättävä.
Miksi näitä päihtyneitä asiakkaita ei voida ohjata suoraan selviämisasemalle? Tai miksi vituksi sitä kutsutaan.
Lähes kaikkiin Kaupungin paikkoihin on kovan luokan tarvetta vartiointiin, ja toisaalta minä veikkaan että löytyisi aika nopsa joku auttava sielu vastaanottamaan käyttäviä ihmisiä.
Kaupungin täytyisi rupea satsamaan vapaaehtoistyöhön, sen eteen tehdään johtoportaissa aivan liian vähän.
Päihdeongelma ei voida parantaa ainoastaan teoria käyttäen, problematiikkaa on aika saakelin äkkiä ryhdyttävä hoitamaan juuri tasolla.
Joko meitä auttamis halukkaita on liian vähän tai liian leveästi sirottu kylän ympäri, olisiko järkevää perustaa auttavien yhdistystä?
Nuorille ja innokkaille elämän opiskelijoille olisi tällä alalla aika kukkoisaa tulevaisuus, vaikka se ikä ei ole tässäkään tapauksessa mikään mittari, täytyyhän meidän rakentaa varsinkin nuorille kestävän polun.
Olen törmännyt nuoriin, siellä sun täällä, ja jos me emme ala hyödyntää sitä raakkaa energiaa mikä heille on enemmän kuin järki salli, olemme pulassa.
Heidän tulevaisuus on meidän "viisaiden" käsissä, ja minä en ainakaan halua jättää omat paskat heidän korjattavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti