Konservatio

 

Suojelu, haastavaa homma. Mitä se yhteistyö tässä tapauksessa tarkoittaa? Vastaukseni todennäköisesti jakaa mielipiteitä. Tämän kuvan otin Korkeasaaren eläintarhassa. Me addiktit emme voi vaatia samanlaista suojelua, koska me emme ole sukupuuton tilassa elävää lajia. Meitä ei ole läheskään saman verran kuin mm. Tiikereitä.

Meidän turvapaikat pyritään täysillä teholla luoda, ammattilaisten, ja vertaisten voimiin. Mutta, älkää vaatikaa samankaltaista suojelua kuin uhanalainen eläin. Me tietysti kärsimme peloista, häpeästä, ahdistuksesta ja muista ihanista fiiliksistä. Väkivallan uhka, ja väkivaltaiset teot ovat kyllä jokapäivästä jutskaa.

Mutta, kukaan ei ole leikkaamassa meidän tuntosarvet poikki. Harvoin meissä on fyysisiä ominaisuuksia jotka kelpasivat mm. lääke - tai kosmetiikka teollisuuteen. 

Me voimme yhdessä luoda henkisiä turvapaikkoja, joissa voi eheytyä. Jopa tietyn pisteen saavuttamsien jälkeen voi oppia nauttia omasta elämästä. Vaikka tunnin per päivä. Se ei ole mahdottomuus. Minäkin kaipaam ajoittain ison tarhan olosuhteita, mutta mitä siitä syntyisi jos meitä pistetäis samaan aittauksen taakse? 

Monien mielestä meidän paikka on kaatopaikkan viereen pystytetty linna, pois silmist, pois mielestä. Joku älykääpiö esitti toivovansa että linnan näköalatornista lähtisi liukumäki suoraan kaatopaikkan likavesi järjestelmän piireihin. Meidän pitäisi kutsua näitä ylimielisiä herroja paskakylpy pippaloihiin. Hyvää viikonloppua kaikille!!!