Lentävät mikstuurat, hyvä keksintö! Kai nykypäivänä saa päihteitä lennosta, mutta en ole ollut niin sekaisin että olisin kuvitellut pullojen lentävään syliin. Alaikkunan laudalla on jäätä, se näytti alussa joltain aivan muualta herkulta. Minä ja lumi, puuterilumi. No, se siitä.
Mainos kikkojen maailma on kehittynyt, eteen - ja taaksepäin. Mutta, tietyt mainosgurut elävät hetkessä, se kuuluu siihen duuniin. Fast cash, jne. Kävelin aika pitkän matkan Kurvin ympäri, halusin nauttia säästä, ja seurata ympäristön menoa. Oli aika tapettavana.
Se kuuluu kirjallisuuden maailmaan, idiksiä täytyy poimia jostain, varsinkin kun oma sielu on niin täynnä surua että ilman sen tunteen käsittely, ja purkua, järkevien kirjoitusten luominen on aika haastavaa. Mutta, diilerit ovat myös aika taitavia mainostaa omat tuotteet. Moro, osta hyvää herskaa, se vie sua paratiisiin. Joo,
En halua että mua löydetään taas jostain lätäköstä, tajuttomana. Olen joskus piikittänyt sitä, kokeilu mielessä. Luotin tietysti kaverin joka oli aikamoinen konkari. Oltin mun himassa, ja tarkoitus oli lähteä katsoa yhtä keikkaa.
Kaveri piikitti ensin itsensä, ja sitten oli mun vuoro. En tajunnut kysyä miten paljon kama se meinaa pistää mun verenkiertoon. Kun prosessi oli hoidettu, meni noin 20 sekuntia kunnes mun piti mennä sänkyyn " lepämään". Taju lähti, mutta jostain kumman syystä sain itseäni roudattu vessaan, ja kaikki tuli ylös. Se ehkä pelasti mun hengen.
Minä näen jo unissa taivaan portit, ja olin kauhuissaan. Hitto mikä hukkareissu, silloin en todellakaan halunnut kuolla, mutta läheltä piti. Mun piti taas saada kovan luokan kiksit ja lähteä nauttia rocki musasta. Sen sijaan päivän menoon kuuluu tajuttomuus, ja vessakäynnit. Keikka oli kuulemma aika mehukas.
Mä haluan että te ymmärrätte miten vaarallista se on kun luottaa sokeana ns. kavereihin. Minä olin niin yllytyshullu, ja avuton että antauduin päihteiden houkutuksille. Mul kesti yli 30 vuotta tajuakseen että mul ei ole pätkääkään saumaa mun sairautta nähden.
Miksi olen hengissä? Hyvä kysymys. Tuurilla on ollut osuutensa. Muista tekijöistä en ole varma, mutta tein ainakin viime vuoden Tammikuussa päätöksen. Ei enään, ja ymmärsin että minäkin olen avun saanin arvoinen. Ja koska tämä on SAIRAUS, älkää jättäkää sitä ikinä hoitamatta. Konsteja on, olen jo jakannut blogissaan mistä sitä apua saa.
Toistot ovat opintojen äiti. Tutkikaa uteliaana mitä toipumisen piireissä tapahtuu, voitte vaikka yllättyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti