keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

lamput


 

Kello 05:03, ja aamuyön valaistuksella mennään vielä. Kun lamput syttyvät, voi nähdä oman itsensä toisessa valossa. Huomaako joku että olen sittenkin valopää? Tietyt silmäparit ovat terävät. Kyllä tämä raittius usein tuntuu siltä että joku valosäde virtaa omissa suonissa.

Tästä sairaudesta voi toipua, kieltämättä täysin totta. Se on meidän oikeus. Ei ainoastaan sitä. Moni meistä saa olla kiitollinen siitä ettei meiltä ole vietty sananvapauden. Se on kyllä aika ihmeellistä että moni auttavaa sielu ei kyllästyy meidän lässytyksiin.

Valheet valheiden perään. Itse olin aika huippuluokan paskanpuhuja, tarinat vaihtuvat tilanteen mukaan. Osasin mukautua, mutta nykyään rullaan eri tavalla iskujen kanssa. Se menee näin, Rehellisyydellä saa oikeasti sitä mitä tuli tilattua. 

Moni meistä ei ymmärrä että paskanjauhamisen alla luraa häpeä, syylisyys tai pelkoa. Jos on vetännyt yhtä paljon kama kuin mm. minä olen, on aika logista ettei voi heti muistaa kaiken oikein. Minusta tuntuu että se vedetty myrkkyjen määrä on aiheuttanut pysyvän, mutta onneksi, minimalisen dorkaolon. 

En ole aina varma kumpi näistä lampuista syytyi palamaan, mutta yksikään ei ole vielä palannut pohjaan, tai aiheuttanut oikosulkun. Ehkä joku teistä osa kirjoittaa sellaista tekstiä mitä jaksaa lukeaa useammin kuin vuoden välein. Se auttaa reflektoimaan omat sirkus esitykset. Suhteellisen toipumismyönteistä päivää kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

katkeruus

 No voi itku, kun ihminen ei voi myöntää omat virheet, ja sitten syyttää muut. Tähän lisättynä se perinteinen kateus niin mun veri alkaa kie...