Aamukahvista oli pulaa, mutta se ei kuulemma kaunistaa. Kun hyppäsin aamulla dösän luulin että olin joutunut kyyttiin sarjakuvahahmojen kanssa. Se osoitautui kuitenkin maanantai aamun rutiiniksi. Bööh, hitto että pitää taas mennä hommiin.
Tämä ei ole vitsi, jopa kuskilla oli tällainen ilme. Hymyilin samalla kuin leimasin lipun, ja toivoin hyvää huomenta. Bööh, oli vastaus. Tsemppiä sinullekin.
Mun menneisyyden krapulanaamat eivät liittyneet viikonpäivään. Joka aamu oli sitä yhtä maanantaita. Bööh, missä brenkkuflinda nyt luuraa? Joskus jalkojeni välissä, silloin olin sammunut istuessaan.
Jos joku teistä luulee että kaipaan niitä aikoja, niin en voi neuvoa muuta kuin pää pois p...........! Tämä on mun ikioma itseironia tyyli. Luppakorva luttunaama. LL. Näin nopeasti voi keksiä uuden nimikkeen.
Ilman sairasta huumoria tästä toipumistanssista ei tulee mitään. Tehkää teidän oman peilin edessä hassuja naamoja. En kanna vastuuta seurauksista jos kokeilette sitä temppua julkisuudessa. Vastuun kantaminen kantaa vitsit teidän puolesta. Hauskaa yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti