Sielumme kellarit......Aiaiai kuinka kivaa niissä on kaivaa. Olen viime aikoina muistanut yhden tietyn elokuvan tapahtumia. Kuolleiden runoilijoiden seura. Uskoin monta vuotta aika tosissaan kuuluvani siihen " aatellisen" seuraan.
Jaahas, kirjoittaminen. Mun tapauksessa paras itsetutkiskelun työkalu. Olen nyt muutaman kerran päässyt lukemaan lavalla, ja studiossa, omat tekstit muille. Muiden reaktiot ovat olleet todella koskettavia. Tunnen itseäni nissä kekereissä elävämmäksi kuin missään muualla.
Tajusin jo viime kesänä että se on täysin mahdollista saada raitiina nauttia huippuluokan kikseistä. Kyllä se siihen hommaan kuuluva kunnianhimo meinaa välillä purra mun persettä. Mutta, en ole julkisuuden koukussa.
Jos joku mainospelle meinaa pistää meikäläisen naama seiskan etusivulle, en voi luvata että kyseinen henkilö saa hellän luokan niskapesua. Mun addikti alitajunnassa tapahtuu muutenkin sellaista mitä nämät juoru orjat eivät ymmärrä.
Kohta on Kesäkuu. Aika lentää, ja näyttää. Haluan nyt jo toivottaa kaikille oikein hyvät pupujussi juhlat. Katsotaan minkälaisia tarinoita kesän aikana syntyy. Uikaa turvassa, kyllä se tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti