katsojan silmissä? Valitettavan usein, meidän ylikulutuksesta kärsivässä ympäristössä. Se on surullista että on lähes pakko nauttia kauneudesta kuin se ei olisi muuta kuin pikaruokaa. No, kuulkaas, kauneuden pystyy halutessaan valjastaa.
Se saattaa katoa yhtä nopeasti kuin hiekkaan piiretty viiva. Mutta, minä annan tämän kuvan imeytyä omaan sieluun, ja säilytän sen mielessä,sydämessä ja varpaissa. Ja varsinkin varpaissa, ne eivät ole mitään kaunista katseltavaa.
Aito, ja luonnollinen kauneus on ehkä paras toivon lähde. Yksi raitistumisen peruspilareista on että oppia arvostamaan jopa koko hiton maailman pienimmät keväiset kukat. Minun mielestäni ei tarvitse olla ruudinkeksijän luokka jos haluaa ymmärtää tämän pointin.
Öitä.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti