Minä elin koko elämäni siinä vankaassa uskossa etten ole missään nimessä lohdun arvoinen. Kun miettiä miten paljon olen tämän harhaluulon takia menettäneet voisin mielessäni valua takaisin siihen tutun märkään, haisevaan ja pimeäseen valtakuntaan josta olen karannut.
Sitä on itseasiassa täysin terve harrastaa omassa mielikuvituksessa, ja oppia arvostamaan missä oikeasti on.
En jaksa enään " salametsästä", senkin tein ainoastaan omassa päässä. Trauma paskojen herkkupaloja teille ihanille kanssa toipuville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti