ID

Oman, uuden ja osittain vanhan identitettin löytäminen on työlästä. Jos hyvin käy, jyvät ja akanat erottuvat toisistaan. Minkän jyvän tai akanan kande hyödyntää tai dissata on omasta itsetään kiinni. Halut ja tarpeet, toistot jne. Täytyy yksinkertaisesti sanottuna oppia erottamaan sen minkän ainoastaan halua siitä mitä oikeasti tarvitse. 

Tämä henkinen fakta pätee koko elämän aikana, ja periaatteessa kaikille osanottajille. Minä en voi siettää sitä yhtä tiettyä juttua, eli että me addiktit olemme jotain erikoisrotua. Minä en jaksa tutustua lähemmin ihmsiin jotka näkevät itsensä koko ajan täysin voimattomana koko elämä nähden. 

Jokaisella on omat halut ja tarpeet. Ja jokainen toipuva tarvitse sitä ns. oma polkua. En osa sanoa mistä sen löytää, en ala leikkiä mitään toipumis papparaista. Mutta, äläkää haalikaa liikkoja juttuja ihan alkuun. Se on vaikeaa, mutta siitäkin pääse ylitse. 

Suosittelen että käytte rankan kuntoutuksen läpi ja päättätte vasta sitten mikä olisi mahdollisesti seuraava proggis. Kun löytää kovan sisäisen duuniputken tuloksena oman itsensä, varsinainen henkinen kasvu oikeasti vasta alkaa. 

Toipuminen / kasvu on jatkuva projekti ja jokainen täytyy löytää sitä ihan oma kasvuopasta. Apua ja tukea saa niin paljon kuin sielut siettävät.