Eilen, oho. Tuli aika kovan luokan muistutus omasta menneisyydestä. Se oli täynnä kieltämistä, ja livahtamista. Ei mul ole ongelma, ja jos on, niin se ainoastaan mun asia.
Sitten pääson kotiin, ja mehutankki näytti miinusta. No, söin hyvin, ja sain jossain vaiheessa silmät auki. En todellakaan jaksanut enään keskittyä päihdesirkuksen. Katsoin luontodokkareita joissa kuuluu Herra Attenboroughin ääntä. Se on ihan pirun rauhoittavaa, vaikka äijä puhuu asiaa.
Nukuin kuin murmeli, mutta onneksi en ollut herätessään saman näköinen. Vuokrasopimusasiat haisevat kuin kaksi viiko vanha pyykkikassi. Ei se mitään, pestään ja allekirjoitetaan putsilla kynällä. Ei muuta.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti