Kun katselin aamulla peiliin olin vielä yhtä hämmästyneen näköinen kuin tämä pikku lintu. Että mitä? Olin unissaan jo matkalla, ja vähän samanlaisessa höyhenpeitossa kuin pulunen. Tämä kaveri näyttää siltä että häntä olisi syntyessään tervattu, ja höyhenet olisivat tarttuneet. Kai se on itsestään selvää että lintujen metsämaisemissa ei ole partureita.
Eli, hyvää huomenta. Tietokoneesta lähti äsken joku outo ja herättävää ääni. Se osoitauttui herättävän kappaleen alku riffiksi, Suomeksi biisin nimi on mies laatikossa. Sopii! Jos vertaan biisin sanoitukset oman menneisyyden niin olisin periaatteessa jopa kuulunut laatikoihin pantaviin tapauksiin. Olin ajottain yhtä kalpeaa kuin herra pulunen, ja nautin oman paskan dunkiksesta.
No more! Nykyään majaileen aika tukevalla oksalla, ja ajaan partani. Tukka on myös lyhyt, eli jokainen huomaa että olen kuitenkin se aito melonipää, ja sen takia oman pään kuori on paksu. Eihän tätä muuten kestää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti