Oho, sain tänään muistuksen. Miltä se pahan luokan ahdistus tuntuu? No, pahalta. Olin jo alkuviikosta alkaen miettinyt, aamusta iltaan, mikä vittu minua nyt vaivaa. Luulin että se johtuu ainoastaan lievästä mahataudista, mutta tulin taas siihen tulokseen että aivot ja suolisto ovat yhteistyökumppaneita.
En jaksanut muistaa että oma massu reagoi stressiin. Mutta, nyt olen levännyt, syönnyt ja kirjoittanut. Liikunta jäi taas kakkoseksi, ja se meinasi kostautua. Eli, päätin nyt maanantaista alkaen taas satsata enemmän tasapainoon. Kuka nyt hitto jaksaa ainoastaan työnteolla elää? Se meinasi taas viedä, työnarkkari rooli.
Onneksi olen oppinut seurata omaa toimintaa, päiväkirja on toimiva työkalu. Niin kauan kun jaksaa täyttää sitä. Whoopskeikka! No, joskus täytyy palata alkupisteeseen, ja noustaa sieltä taas elävien, ei orjien, joukkoon. Hyvää, ja rentouttavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti