Wow, kävelin duuniin, saavuin pihaan, ja yksi vanha, ja turvallinen tuoksu kutsui meikäläistä tervetulleeksi. Luonnon oma piristysruiske. Se oli kyllä kieltämättä tarpeellinen, maanantait jne. Rintaman alkupisteessä täytyy varautua kaikkinlaisiin yllätyksiin.
Onneksi minulla on niin tukevaa kollegajengi. Me saattiin heti aamusta alkaen hyvät naurut aikaan. Kyllä tämä ala vaatia yhtä paljon hulluutta kuin kapakkoiden pyörittämis " bisnekset". Se vain puuttuu että me aletaan kääntämään lettuja.
Eihän tässä maailmassa voi pysyä täysin pliisuna. Panaman rannat kutsuvat, nähdään.......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti