Se olisi viikon alku. Paljon on tapahtunut, mutta tämän rintaman päätarkoitus EI ole kertoa omista ns. saavutuksista. Ehkä joku teistä näkee mut rintaman läheisyydessä kun olen purkamassa miinoja. Ehkä olen istuttamassa kukkia, ehkä kuuntelen jonkun taistelevan ihmisen tarina. 

Se tuntuu olevan vaikeaa hyväksyä että on monta tyyppi jotka haluavat auttaa. Minä en ole syrjäyttämässä ketään, enkä näe mitään syytä keksiä tätä tukipyörä uudelleen. Koska tämä pyörä pyörii, niin kuin meidän kotipallero. 

Eikä yksikään auttava sielu voi huomioida aivan kaikkea, eli kande skipata sitä täydellisyyden tavoitelua. Luen yhdestä kirjasta aika makean lauseen : Älä reagoi, ole luovaa. Se on hyvä vinkki kaikille rintaman kulkijoille, sitä neuvoa käytetään erikoisjoukkojen sotilaiden koulutuksessa. 

Se siitä, kohta on pupu-Jussi juhlat, eli Juhannusta. Pakatkaa niitä pelastusliivejä laukkuun, muistakaa meloa kuin aalto iskee. Ei se haitaa jos grillimakkaroista tulee likimustia korppuja, se on vaan makkara, grillatkaa kokonaisia raakoja porkkanoita, palovaaran kannalta turvallisempi vaihtoehto. Porkkanat alkavat vinkkua kun heille tulee liian kuumat oltavat. Hyvät Jussit te " ihanat " puput!