Me käymme tällä hetkellä aika elementaarista sota. Meidän maailma on mullistuksen alaisessa tilanteessa. Kyllä elämä on jatkuvien muutosten ketju, mutta mihin se tuuli jättää puuttuvat lenkit on vaikeaa ennustaa. Nyt näyttäisi olevan kesä, mutta minkälainen siitä tulee on mahdotonta sanoa, ja nyt en puhua ainoastaan säästä.
Mm. Ukrainan sota on viennyt meidän ajatukset pois muista tärkeistä asioista. Nuorten huumeista johtuvat kuolemat ovat lisääntynnet huimasti. Harvaa oikeasti välittää, mutta onneksi tässä maailmassa on heitä jotka tekevät hikipäässä duunia sen eteen että tilanne paranee.
Se on meidän aikuisten vastuu siivoa nämät omat rääpiäiset hittoon, ja tarjota nuorille sellaisen tulevaisuuden jossa heille on turvallista olla. Heille täytyy antaa tilaa kehittyä, ja löytää omaan itsensä. Töitä on huimasti, ja nuoria on iso määrä. Jos ei pysty itse tehdä sitä vaadittua jalkatyötä niin voi myös omalla ajalla toimia vastuullisena, ja turvallisena aikuisena.
Minä kuulluun siihen ikäluokaan joille ei tarjottu paljon mitään tukea, ja sen asian eteen täytyy tehdä paljon ettei muille käy samaa. Näyttäkää omalla toiminalla sitä hyvää, ja aitoa esimerkkiä. Se toimii, nuoret itseasiassa vaan toivovat että joku ns. normaali aikuinen rupeaa keskustelemaan heidän kanssaan. Se voi tuntua oudolta, mutta se ei ole sitä. Aina täytyy yrittää! Tsemppiä päivään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti