sunnuntai 18. syyskuuta 2022

jump


Se olisi maanantai, onneksi uusi viikko alkoi aika lailla normi merkeissä. Kohta lähden pompimaan duuniin. En ole vielä pimeydestä johtuen päässyt tarkistamaan hyppyrimäen kuntoa, mutta luotan siihen että se oma snadi valopää näyttää minne pitäisi mennä.

Joskus on hyvää hyppiä mututuntumalla, joskus kande tähdätä kunnolla. Joskus haluaisin tarttua kuun valosta kiinni, ja kantaa sitä mukana. Se olisi muutenkin korkeinta aikaa hommata otsalampun ja heijastimia. Kyllä se kuu loistaa, mutta älkää uskokaa että sen kirkas valokehä suojaa onnettomuudelta. 

Eli, hypitään nätisti, ei aiheuteta mitään turhaa sekamelska, ei varsinkaan liikenteessä. Mietitään sitä yksinnäistä dösäkuski joka painaa hikipäässä sitä toivoa herättävää biokaasu poljinta. Aina saa pyyttää että hän pysähtyy. Hyvää päivän tanssi aamuruuhkan keskellä kaikille, ja tasapuolisesti.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

katkeruus

 No voi itku, kun ihminen ei voi myöntää omat virheet, ja sitten syyttää muut. Tähän lisättynä se perinteinen kateus niin mun veri alkaa kie...